Sui = vesi, O = lokki, (iai kuten sanassa iaido),  ken = miekka, po = ho = menetelmä, metodi, suunta.

Historia

Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665) perusti tyylin vuonna 1615. Yoichizaemon oli nuorena harjoitellut kenjutsua Tsukahara Bokudenin perustamassa koulussa sekä yamabushien jojutsua  (Kongo Jo joho). 18-vuotiaana hän koki elämäänsä suuresti vaikuttaneen ystävällismielisen kaksintaistelun, jossa hän hävisi yamabushille nimeltä Sakurai Gorosaemon Naomitsu. Naomitsu käytti Yoichizaemonin kenjutsutekniikkaa vastaan iaitekniikkaa, jonka oli oppinut Hayashizaki Jinsuke Shigenobulta (eli v.1559-1604). Tämän taistelun jälkeen Naomitsu jäi kolmeksi kuukaudeksi opettamaan Yoichizaemonille Hayashizaki ryuta, mutta vasta 20 vuoden kuluttua syntyi oma koulukunta.

Yoichizaemon oli meditoimassa eräässä temppelissä (temppeli tuhoutui 1700-luvulla maanvyöryssä), kun hän sai vision lokeista: miten lokit lentävät (liitävät) meren yllä ilman tietoisesti tehtyä työtä, ilman tietoista ajatusta. Hän ryntäsi ulos bokuton kanssa ja tajusi voivansa käyttää myös sitä ilman tietoista ajatusta – kuten lokkien leijailu meren yllä. Tämän periaatteen mukaisesti hän loi 64 tekniikkaa, jotka käsittivät 28 taivaan aluetta ja niiden ympärillä 36 lintua. Valaistumisensa jälkeen hän myös piirsi mandalan, jota on sittemmin käytetty apuna meditoinnissa. Tyylin sisällöksi tulivat iai, kenpo (kenjutsu), naginata, kogusoku (jujutsutyypistä tekniikkaa) ja jojutsu.

Suio ryun kahdeksannen soken (Yoshino Yaichiro Sadatoshi) oppilas ja tyylin yhdeksäs soke Fukuhara Shinzaemon Kagenori opiskeli myös Masaki ryu manrikikusaria Yoshida Shigesaemon Sadatoshin, Masaki ryun perustajan Masaki Taro Dayu Toshimitsun oppilaan, johdolla.

Shinzaemon lisäsi manrikikusariin kaman ja loi aseelle 18 kataa. Tällöin koulun viralliseksi nimeksi tuli Masaki ryu Fukuhara-ha Kusarigamajutsu.

Kaavio Suio ryuhun vaikuttaneista henkilöistä ja koulukunnista löytyy täältä.

Tämän päivän tilanne

Suio ryun nykyinen päämies on Katsuse Yoshimitsu Kagehiro (iaido kyoshi 7. dan, kendo kyoshi 7. dan, jodo renshi 6. dan), 15. soke Suio ryussa ja 12. soke Masaki ryu Fukuhara-ha kusarigamassa. Hänen poikansa Katsuse Fumitaka (iaido kyoshi 7. dan, kendo 4. dan) on jo nimetty tyylisuunnan seuraavaksi sokeksi.
Nykyään tyyliin kuuluu n. 280 kataa, joista 56 on iaikatoja. Lisäksi tyyli sisältää seuraavat osa-alueet: kumi-iai (iai-paritekniikat), kogusoku (haarniska päällä, kodachi/tanto kädessä), wakizashi (lyhyt miekka), kenpo (taistelukenttäkenjutsu), jo (keppi), tantodori (hyökkääjällä tanto), mutodori (hyökkääjällä miekka), tanjo (lyhyt keppi) ja naginata.
Tyyli on levinnyt mm Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Ranskaan, Espanjaan, Tahitille, Kiinaan (Hong Kong), Puolaan, Suomeen ja Viroon. Robert Rodriguez-sensei (SOR chumokuroku, iaido renshi 7. dan, jodo renshi 6. dan) vieraili Suomessa ensimmäisen kerran joulukuussa 2006 ja siitä alkoi Suomessa lajin harjoittelu. Budoviikingeissä olemme harjoittelleet kesästä 2012 alkaen suoraan Japanin päädojon alaisuudessa.
Kesällä 2013 lajin päämies (15.soke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro) vieraili Suomessa ohjaten kesäleirimme. Samalla hän päivämäärällä 1.7. julkisti muodostaneensa Suomen shibun (shibu = haaraosoasto). Eli Suomesta tuli virallisesti osa koulukunnan organisaatiota.

Japanissa tyyliä harjoitellaan 14 dojolla (2009) ja jäseniä on muutama sata.

Arvoasteista

Suio ryussa käytetään vanhoja, perinteisiä arvoasteita modernien kyu- ja danarvojen sijasta. Arvot ovat alhaalta ylöspäin lukien shoden, chuden, shomokuroku, chumokuroku, daimokuroku, somenkyo ja menkyokaiden. Soke myöntää ko. arvot sekä opetusoikeudet. Tyyliä ei saa opettaa tai esittää julkisesti ilman soken kirjallista tai suullista lupaa. Tyylin jäsenet tekevät myös vanhan mallin mukaan verivalan, keppanin, jonka myötä he sitoutuvat tyylin sääntöihin.

Periaatteessa  seurassamme harjoittelija ei voi itse valita tyylikseen Suio ryuta, vaan seuran pääopettaja Jukka Helminen valitsee tyyliin oppilaat modernin iaidon tai aikidon harjoittelijoiden joukosta. Valitut henkilöt tekevät sitten aikanaan keppan-valan ja sitoutuvat harjoittelemaan tyylisuuntaa.

Iaigatasta

Kaksi ensimmäistä sarjaa, Goyo ja Goin, ovat perustekniikoita. Goyo-sarja sisältää 5 yang-tekniikkaa (hyökkäys) ja Goin 5 yin-tekniikkaa (puolustautuminen). Tyylin toinen soke, Mima Yohachiro Kagenaga, loi katat tyylin perustaksi ja niillä aloitetaan Suio ryun harjoittelu. Kumpikin sarjaa alkaa seiza-istunnasta. Kolmas sarja, Tachi iai, sisältää 9 pystystä tehtävää kataa; yhdessä nämä kolme sarjaa muodostavat tyylin perustan. Suio ryussa aloitetaan myös parikatojen (kumi iai) teko heti alusta lähtien, rinnan kolmen ensinmäisen iai sarjan kanssa. Ensimmäinen parikatasarja liittyy aluksi opittujen iaigatojen tekniikoihin ja siinä on 9 kataa. Näiden jälkeen tulee neljäs iai sarja, Kuyo. Se käsittää 9 kataa ja on alkuperäinen, lajin perustajan luoma perustekniikkasarja. Kuyo sarja tehdään myös seiza asennosta aloittaen. Kuyo sarjaa pääsee harjoittelemaan sen jälkeen kun keppan on tehty.

Tyylisuuntaa voi harjoitella pelkkänä iaidona (kuten suurin osa sen jäsenistä Japanissa tekee) tai kokonaisuutena.