Sana iaido ei ehkä ole tuttu suomalaisille. Iaido on judon, karaten, kendon, kyudon ja aikidon tapaan eräs japanilaisen budon muoto, joka kuitenkin eroaa näistä olennaisesti. Iaido on harjoittelua yksin samuraimiekalla eli katanalla. Itse asiassa, yksinkertaistettuna, kysymys on taidosta vetää miekka tupesta.

Iaidon perinteitä ja juuria voidaan seurata hyvinkin kauas Japanin historiaan. Suurin osa iaidon eri koulukunnista/tyylisuunnista pitää iaidon alkuunpanijana samuraita nimeltä Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu (1546-1621). Lajin juuret ovat kuitenkin vieläkin syvemmälla historiassa.

Käytännössä iaidon harjoittelu pelkistyy ns. katojen harjoitteluun. Kata merkitsee tiettyä ennaltamäärättyä liikesarjaa, jossa harjoitellaan erilaisia liikeratoja miekalla. Jokaiseen liikesarjaan kuuluu olennaisesti neljä osaa : NUKITSUKE – miekan veto tupesta ; KIRITSUKE – lyöntiliike ; CHIBURUI – veren ravistus terästä ; NOTO – miekan palautus tuppeen.

Iaidoa ei voi pitää pelkästään urheiluna. Sitä voitaisiin verrata japanilaiseen jousiammuntaan, kyudoon. Molemmissa taidoissa harjoittelija yrittää lyödä tai ampua, ei vastustajaa, vaan jonkin itsessään. Iaido-katalla on muoto, jota harjoitellaan loputtomiin. Tätä muotoa hiotaan ja viimeistellään, kunnes tuloksena on kaunis ja sopusointuinen kokonaisuus. Todellinen iaidomestari on harmoniassa miekkansa kanssa ja miekka sulautuu hänessä yhdeksi ruumiinosaksi.

Iaidoharjoituksissa käytetään joko aitoa japanilaista miekkaa (katana) tai harjoitusmiekkaa (iaito) sekä lisäksi puumiekkaa (bokken/bokuto). Miekkaa käsitellään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen  -- harjoituksen alussa ja lopussa harjoittelija kumartaa miekalleen.

Nykyaikaisen iaidoharjoittelun pääpaino on harjoittelijan henkisessä kasvussa. Iaido ei itseasiassa merkitse vihollisen voittamista, vaan oman itsensä voittamista sisäisesti; ainoa ja vaarallisin vastustaja iaidossa on ihminen itse. Iaido on harjoittelua kohti inhimillistä taydellisyyttä, se ei koskaan ole murhanhimoinen aikomus tappaa toinen ihminen. Loputtoman harjoittelun avulla iaidoharrastaja ymmärtää paikkansa maailmankaikkeudessa.

Budoviikinkien iaidoharjoitusten sisältö

Iaidon harjoittelu perustuu pelkästään katamuotoiseen harjoitteluun. Iaigata on yksin ja kumigata parin kanssa tehtävä ennaltamäärätty liikekuvio. Katojen lisäksi tehdään jonkin verran erilaisia lyöntiharjoituksia yksin ja parin kanssa, sekä yksinkertaisia pariharjoitteita. Edistyneemmät harjoittelevat myös paritekniikoita (kumigata) ja joskus myös tameshigiria (= testilyönti oikealla miekalla johonkin kohteeseen).